Puutarhamme hedelmiä, marjoja ja muita hyötykasveja

The trees that are slow to grow bear the best fruit.

Hitaasti kasvavat puut tuottavat parhaat hedelmät.

- Moliere

One that would have the fruit must climb the tree.

Jos haluaa poimia hedelmän täytyy kiivetä puuhun.

- Thomas Fuller

Luumupuupoika - Pekka Streng

Hedelmä- ja marjakasvit ovat ehkä tärkein kiinnostuksen kohteeni puutarhassa. Tontilla ei ole tilaa kovin laajalle hedelmäpuukokoelmalle, mutta olemme istuttaneet omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita sekä marjapensaita omiksi tarpeiksi. Olen kiinnostunut harvinaisista hedelmä- ja marjakasveista ja jossain määrin muistakin syötävistä kasveista (mahtaako englanninkielinen nimitys "alternative crop" sopia näille?).

Vuoden 2015 kurpitsasato ei viileähkön kesän vuoksi ollut suurensuuri, mutta ei olematonkaan.

Persikoita meidän kasvihuoneesta. Muistatteko, kun keväällä vangitsin pihalta kimalaisia ja panin niitä kasvihuoneeseen pölyttämään persikkaa? Parhaan marja/hedelmäsadon tänä erikoisena satokautena ovat tuottaneet päärynä, persikka ja viiniköynnös. Nämä ovat hiukan happamia, hilloksi hyviä.

Ostin kymmenkunta vuotta sitten Tahvosten taimiston tuottaman mustaseljan taimen. Pensas on osoittautunut erittäin talvenkestäväksi. Mikään muu monista kokeilemistani mustaseljoista (mm. puutarhamyymälöissä toisinaan myytävät punalehtiset lajikkeet) ei ole ollut riittävän kestävä, ja olen poistanut ne pian. "Tahvosten selja" kesti -36 astetta eräänä talvena, jona esimerkiksi vieressä kasvanut Pohjantähti-köynnösruusu paleltui pahoin. Pensas on nykyisessä paikassaan liiterin nurkalla kasvanut komeisiin mittoihin ja huitelee jo katonharjan korkeudella. Olen monena kesänä korjannut runsaan kukkasadon ja tehnyt herkullista seljankukkamehua. Kerran, kun vanhempani olivat käymässä, tein seljapannukakkuja. (Se tehdään sillä tavalla, että kukintoja kastetaan lettutaikinaan ja paistetaan pannulla rapeiksi. Pannukakut kastetaan sokeriin ja syödään varresta pitämällä.) Olen juurruttanut monena kesänä pistokkaita ja jakanut tätä hienoa pensasta muillekin. Olen istuttanut sitä myös vanhempieni pihalle Länsi-Lappiin, ja toistaiseksi se on menestynyt. Aivan äskettäin puutarha-alalla työskentelevä tuttavani kertoi puutarhasivusto Klorofyllissä "Tahvosten seljan" taustoista. Hän oli kuullut Tahvosten omistajalta itseltään, että mustaseljasta tehtiin aikoinaan siemenkylvö peltoon, ja siitä syntyneet taimet päätyivät myyntiin. Sen koommin siemenlisäystä ei ole uusittu, eikä tätä alkuperää olevaa mustaseljaa ole enää myynnissä. Tuttavani kehotti antamaan tälle pensaalle jokin nimen, koska se on ainutlaatuinen siemenkylvöstä syntynyt taimi, joka sattui päätymään meille ja osoittautui erittäin kestäväksi. Keksimme nimen 'Maija' puolisoni vuonna 2003 edesmenneen siskon muistoksi. Maija ei koskaan ehtinyt maistaa meidän seljankukkamehuamme, mutta tämä meille rakas kasvi muistuttaa hänestä.

Baltiassa jalostettu Zilga on ilmeisesti maailman pakkasenkestävin viinirypälelajike. Zilga on menestynyt meillä lämpimällä navetan seinustalla moitteetta ja parina viime vuonna tuottanut jo runsaan sadon. Marjoissa on melko suuret siemenet, jotka itse ainakin syödä rouskutan marjojen mukana. Marjojen maku muistuttaa mustikkaa, mutta kuten "oikeilla" rypäleilläkin se riippuu paljon kesän ja syksyn säistä. Ennätyslämpimänä kesänä 2011 Zilgan rypäleet kypsyivät erittäin makeiksi ja aromaattisiksi. Niistä tekemämme mehu maistui hedelmäkarkeilta.

Polana- ja Tulameen-puutarhavadelmat tuottavat marjoja myöhään syksyyn. Yhtenä lämpimänä syksynä keräsin nämä marjat marraskuussa.

Pihassamme kasvoi talon ostaessamme viisi omenapuuta. Kolme niistä oli varsin huonokuntoisia, näistä yhden kaadoin pois, toiseen jalonsin tyvivesoihin Jättimelbaa ja kaadoin vanhan rungon pois viime keväänä, ja kolmatta olen kunnostanut leikkaamalla. Paras ja suurin vanhoista omenapuista kasvaa talon nurkalla on ja sangen hapan syysomena. Luultavasti se on vanha talousomena Syysviiru. Toiseksi suurin puu kasvaa kuivalla töyräällä saunan edustatalla ja on kasvutavaltaan kauniin riippuva. Sen hedelmiä, jotka ovat täysin hapottomia ja kypsyvät elokuun jälkipuoliskolla, on kuvassa. Luullakseni se on Lepaan meloni. Mielestäni maultaan parhaat hedelmät on siinä alunperin huonokuntoisessa ja risuisessa puussa, jota olen uudistanut leikkauksilla. Nyt se jo tuottaa mukavasti satoa. Hedelmät ovat rapeita ja mehukkaita, viinihappoisia, kokonaan keltaisia syysomenoita. Olen arvellut, että se saattaisi olla Rautell-niminen lajike, jos ei sitten ole jokin itsekseen siemenestä syntynyt. Lepaan meloniin muuten latvusvarrensin venäläistä Konfetnoje-lajiketta keväällä 2008. Uudet oksat tuottivat viime syksynä niin runsaas sadon, että toinen niistä repesi harmillisesti.