Harrastuskirjoista ja vähän muistakin

Kari Enqvist: Vien rucolan takaisin

Ostin joskus taannoin puoliskolle lahjaksi fyysikko Kari Enqvistin kirjan Vien rucolan takaisin. Toki luin sen itse ensin. Heti ensimmäisistä sivuista lähtien tunsin suurta hengenheimolaisuutta Enqvistin kanssa. Monia kiinnostavia maailmankuvallisia ja minäkäsitykseen liittyviä huomioita koin omikseni. Esimerkiksi oman luonnontieteellisen marginaalialani edustajien ja yhteiskunnassa mykistävän suuren humanistienemmistön mielenliikkeiden eroavaisuudet.

”Humanistisessa eetoksessa on jotain hentoa ja eteeristä. Se saa luonnontieteilijän helposti epäilemään, että nämä ihmiset eivät sittenkään ole aivan tosissaan. Luulen, että ongelma on kuitenkin minun päässäni: en kykene täysin ymmärtämään, millaista on olla humanisti. Ymmärtämättömyyteni paljastaa henkisen poroporvarillisuuteni. Luonnontieteiden olemuksessa on näet jotain keskiluokkaista siitä huolimatta, että niitä piiskaavat eteenpäin älyllisen seikkailun turbulentit lait.”

Enqvist kertoo olevansa syntyisin vaatimattomasta alemman keskiluokan perheestä, joka hiljalleen kitkutellen nousi ylöspäin sosiaalisia askelmia. Itse hän on siis päätynyt maineikkaaksi tiedemieheksi ja professoriksi ja siten tavallaan sosiaaliselle huipulle. 

“Vasta keski-iän kynnyksellä olen ymmärtänyt olla kateellinen niille, joiden lapsuus ja nuoruus on vietetty professorisetien ja kirjailijatätien ympäröimänä. ... Vain ankara ponnistelu nostaa toiset lähtökuoppiin, joihin toiset asetetaan kuin luonnostaan.”

Enqvist kertoo tehneenä lapsena kemiallisia kokeita, niin kuin kai monet, jotka ovat kiinnostuneita luonnontieteistä (ja miksei muutkin). "Viattomista lasten kemistileikeistä nämä wanna be –luonnontieteilijöiden kokeet erottaa se, että ne saattavat olla oikeasti vaaraksi", kirjoittaa Enqvist. Tismalleen. Olen itse loputtoman kiitollinen siitä, että minulla itselläni on vielä silmät tallella...

”Jokaisen nuoren elämässä koittaa kerran päivä, jolloin hän huomaa olevansa tietorikkaampi tai taitavampi kuin siihen saakka jatkuvasti niskan päällä olleet aikuiset. Tämä kokemus ei kuitenkaan herättänyt minussa voitonriemua vaan pikemminkin melankoliaa… Näinkö vähäinen on maailman tieto ja vajavainen ihmisen ymmärrys, tuumiskelin.”

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

22.08 | 19:53

Kiva lukea tarinan Tommy ruusun syntymästä . Ostin nyt tämän ruusun Oulun taimistolta ja toivottavasti se viihtyy täällä Pohjanmaallakin .

...
21.06 | 20:08

Hei Raija, laitatko s-postia niin katsotaan pistokkaiden lähettämistä.

...
21.06 | 20:07

Hei Hilkka, olen hukannut s-postisi. Laittaisitko viestiä jpkrvi(at)yahoo.co.uk.

...
27.04 | 08:12

Hei Raija, ota yhteyttä s-postilla (jpkrvi(at)yahoo.co.uk) niin katsotaan, miten ja milloin voin toimittaa pistokkaan. T. Jukka

...
Tykkäät tästä sivusta