Kameliat kuuluvat eittämättä puutarhakasvien kuninkaallisiin tai ainakin aateliin. Ilmastollisesti leudossa Iso-Britanniassa on upeita kameliapuutarhoja, kuten myös muualla Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Vuonna 2004 teimme matkan Cornwalliin lähinnä näkemään tuon Brittein saarten leudoimman seudun kuuluisia magnolioita. Tuolloin maaliskuussa olivat myös kevällä kukkivat kameliat (niitähän on myös syksyllä kukkivia) parhaassa kukassa. Asuimme pikkuruisessa ja pittoreskissa Pentewanin kylässä Cornwallin etelärannikolla, aamiaismajoituksessa, jota piti Lontoosta muuttanut tyylikäs rouva. Talo oli mäen päällä ja sinne johtivat pitkät, kiemurtelevat kiviportaat. Portaiden molemmin puolin kasvoi valtoimenaan kukkivia suuria kamelioita, joiden terälehdet varisivat alas ja peittivät portaat ihanaan vaaleanpunaiseen kukkaharsoon. Se oli sykähdyttävä kokemus. Suomessa kameliat ovat hienoja eivätkä vaikeita ruukkukasveja, jos vain pystyy tarjoamaan niille viileän ja valoisan talvehtimispaikan. Lasiveranta tai talvipuutarha ovat parhaat, mutta meillä ruukkukameliat ovat talvehtineet kelvollisesti kellarissa loisteputkivalojen alla. Kellarissa kameliat puhkeavat kukkaan helmi-maaliskuussa, jolloin tietenkin tekee mieli nostaa ne sisätiloihin kukinnan ihailemiseksi. Kameliat eivät kuitenkaan kestä yhtäkkistä siirtoa lämpimään ja varistavat silloin helposti sekä nuput että lehtiä. Viileä ja valoisa kuisti on sopiva paikka, jos onnellisesti sellaisen omistaa. Kesäksi kamelian voi nostaa ulos puolivarjoon. Kuvassa on viime vuonna hankkimamme pienikasvuinen kameliaristeymä 'Sweet Emily Kate'. Se on siitä harvinainen, että kukat tuoksuvat aika voimakkaasti hunajaiselta. Kovin viileässä tuoksua tosin on vaikea havaita. Tuoksu periytyy kamelialajilta nimeltään Camellia lutchuensis. Yleisimmin kasvatetut isokukkaiset kameliat ovat lajia Camellia japonica.